Keltapukuinen kyläkutojakoiras näyttää katsovan vähän kummissaan poikasta, joka on lähtenyt keinuvasta pesästään ja jota se on pari viikkoa ehtinyt rakkaudella ruokkia kuin omaansa. Onko meillä suvussa todellakin jossain tuollaista kuparinpunaista höyhenistöä?
Vasemmanpuoleinen lintu on kuparikäen poikanen. Tropiikin monista käkilajeista kuparikäki on erikoistunut loisimaan kutojien pesissä. Osapuilleen rastaan kokoisen käen koiras on metallisen vihreä, kuin patinoitunutta kuparia, naaras ja nuori lintu enemmänkin puhtaan vasken sävyisiä. Aikuisilla linnuilla on vatsapuolellaan myös valkoista kirjailua.
Kuparikäki ei ole yhtä piileskelevä kuin käet yleensä, mutta ei se ihan jokapäiväinen näky silti ole. Hyvällä onnella ja runsailla maastossa veietyillä tunneilla pääsee näkemään harvalukuisemoiakin lintuja.
Kutojat sen sijaan ovat hyvinkin yleisiä, ja toisiaan muistuttavia lajeja on monta. Palataan niihin myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti