Kotimaan kaiho

Ensimmäinen tammikuussa 2018 Beninissä tunnistamani lintu oli haarapääsky. Siellä niitä lenteli, Cotonoun lentokentän yllä. Grand Popon taivaalla lentää myös sankoin joukoin näitä tuttuja pääskyjä. Erityisen paljon niitä näkee rannan ja kosteikon välissä Grand Popon ja Gbeconin kalastajakylän välissä. Pääskyt yöpyvät mielellään ruoikoissa ja kaislikoissa, mistä petojen on vaikea niitä saada kynsiinsä. Tämän tavan ne ottavat käyttöön jo loppukesällä pohjoisilla leveysasteilla.

Täsät tavasta kerääntyä suurin joukoin kaislikoitten suojaan on syntynyt niin pohjoislla pesimäseuduilla kuin etelän talvehtimisalueilla uskomus pääskyjen kaivautumisesta mutaan. Pohjoisessa kerrottiin vakavalla naamalla, kuinka ne talvehtivat pohjamudassa. Egyptissä taas oltiin varmoja, että pääskyt menevät kesäksi Niilin pohjaan.

Haarapääsky on täysiverinen muuttolintu, jota ei tavata pesivänä tropiikissa, toisin kuin tervapääskyn sukulaisiin kuuluvaa ilmameren hallitsijaa pikkukiitäjää. Jostain päin Eurooppaa nämä viilettäjät Beniniin saapuvat.

Niin haara- kuin räystäspääskynkin kanta Suomessa on pienentynyt selvästi. Syynä voi olla pesäpaikkojen ja ruoan väheneminen perinteisen karjatalouden vähennyttyä. Osansa voi olla myös talvehtimisalueilla tapahtuneilla muutoksilla. Ehkä lisääntynyt kuivuus muuttoreittien varrella koituu monelle pikkulinnulle kohtaloksi, kun syötävää ei riitä entiseen malliin evääksi matkalle. Kauas muuttavat linnut voisivat antaa meille pätevää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jos meillä olisi etelässäkin yhtä kattava havaintoja tekevä lintuharrastajien verkosto. Nyt on pakko vain arvailla.

EDIT: Tässä kuvassa näkyy etiopianhaarapääskyjä, jotka ovat tavallisia ja ympärivuotisia hengailijoita kylän sähkölangoilla. Mono-joen kosteikon yllä näkee kyllä runsaasti haarapääskyjäkin, samoin kuin muita pääskylajeja.