Palmujen alla

Pääskyt ovat varpuslintuja (joka on monimuotoisin ja menestynein lintuheimo), niitä suuresti muistuttavat kiitäjät kuuluvat kokonaan eri lahkoon. Ne ovat yksi malliesimerkki siitä, miten evoluution mekanismit tuottavat samantapaisia sopeutumia samoihin olosuhteisiin. Kummankin linturyhmän edustajat kiitävät taivaalla huimaa vauhtia ja nappaavat ravinnokseen pieniä hyönteisiä (ja hämähäkkejä, jos tarkkoja ollaan).

Afrikanpalmukiitäjä hallitsee pikkukiitäjän ohella Grand Popon kylänraitin ilmatilaa. Taajaman ulkopuolella kumpikin saa talvikuukausina luovuttaa tehtävän haarapääskyille. Ne ovat kaikki niin nopeita lentäjiä, että tarkkojen havaintojen tekeminen vaatii pientä keskittymistä.

Kiitäjillä, kotimainen tervapääsky mukaan luettuna, on kapeat sirppimäiset siivet, jotka eivät lennossa taivu, vaan viuhuvat jäykkinä hurjaa vauhtia. Palmukiitäjät tunnistaa ruskeasta yleissävystä, erityisen kapeista ja teräväkärkisistä siivistä ja ohuesta, haaraisesta pyrstöstä. Ne pesivät yhdyskuntina tietynlaisten jykevien viuhkapalmujen lehtihangoissa ja lentelevät ennen auringonlaskua palmujensa ympärillä.