Kyllähän tästä linnun tunnistaa, muttei kuvaa ihan kehtaa opaskirjaan painaa. Kasuariinan oksien takana istuskelee varsin komean nokan omistava harmaatoko. Sarvinokiksi niitä ennen sanottiin, heimon näyttävimmillä edustajilla kun on tuon nokan somisteena vielä erillinen sarveisharjanne.
Tokojen näkeminen Beninin rannikolla Grand Popossa on vähän onnenkauppaa, ne kun ovat enemmänkin savannin lintuja. Ravintotilanne savannilla vaihtelee suuresti sade- ja kuivan kauden välillä, mikä ajaa harmaatokojen lisäksi monia muitakin lintuja lähemmäs rannikkoa maaston vähitellen keskitalvea kohden kuivuessa (Tai mikä talvi se nyt Beninissä on, kuumaa, pölyistä ja kuivaa. Kalenterikuukausiin me vain automaattisesti liitämme pohjoiset vuodenajat). Pelottavan näköistä nokkaansa tokot käyttävät enimmäkseen hedelmien poimimiseen. Lennossa harmaatoko on sukulaisensa kirjotokon tavoin hauskan näköinen pitkän ja vankan nokkansa ja pitkän pyrstönsä kanssa, vähän niin kuin laiha ja venytetty varis.
Tokoja on Afrikan ja Aasian tropiikissa savannimaisissa ympäristöissä. Ne pesivät puunkoloissa, ja koirailla on erikoinen tapa muurata hautova naaras savella pesäänsä niin, että kolon suulle jää vain nokan mentävä reikä. Siitä koiras sitten ruokkii hautovaa naarasta.
sunnuntai 9. joulukuuta 2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Martin-chasseur du Sénégal
Un bel oiseau, de la taille d’un petit pigeon, avec la tête et le ventre gris claire, le dos et la queue couleur bleu brillant et un gros ...
-
Palmukyyhky sateen jälkeen. Kyyhkyt ovat ainoita lintuja, jotka osaavat juoda kallistamatta nokkaansa. Tämä kirjoitus esittelee ne...
-
Ihminen on vienyt muutamia eläinlajeja kaikille mantereille. Linnuista tunnettuja ovat kottarainen ja varpunen, jotka ovat paikoin pahoja...
-
Ensimmäistä kertaa Afrikan tai Aasian tropiikkiin matkustavat ihastuvat usein pieniin "kolibreihin", jotka vilkkaina ja värikkä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti