Paluumatkalla retkeltä Ganviéen katsoin bussin ikkunasta ulos ja havahduin heti isoihin valkoisiin lintuihin, jotka lensivät jonossa hitain ja voimakkain siiveniskuin. Suomessa olisin ensimmäiseksi ajatellut joutsenia, mutta tropiikissa aivoni alkoivat vimmatusti hakea jotain muuta lajia. Haikarat eivät lennä noin, eivät edes isokokoiset marabuhaikarat. Pahus, nuohan ovat pelikaaneja! Lentotyylin ja koon lisäksi pelikaani on lopulta helppo tunnistaa suuresta keltaisesta nokasta.
Toisen kerran näin pelikaaniparven lentävän samalla tavalla jonossa, melko matalalla, Grand Popon ylitse – juuri yhdellä niistä harvoista kerroista, kun kävin Aubergessa lukemassa päivän lehden ottamatta kameraa mukaani.
Pelikaaneja on monta lajia, mutta tämä iso, valkoinen ja mustasiipinen laji on ihan yksinkertaisesti vain pelikaani. Sen päälevinneisyysalueet ovat Afrikassa ja Pohjois-Intiassa, mutta erillisiä yhdyskuntia on Balkanilla asti. Beninissä pelikaani kuuluu niihin lajeihin, jotka pesivät sisämaassa ja tulevat kuivalla kaudella rannikolle. Ne viihtyvät suurilla järvillä, mutta lentävät pitkiäkin matkoja hyviä kalavesiä etsiessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti